Eilen, siivouksen vielä ollessa keskeneräinen, piirsin miehelleni kuvat minkälaisen pöydän haluan ulkosaunan terassille. Ei ne kuvat ihan sellaisena miehelleni kelvannut, vaan hän, aiheesta innostuneena, piirsi minulle paremman kuvan. Enkä ollut asiasta moksiskaan, vaan kohta lähdin ulos keräämään tarvikkeita pöydän rakennusta varten. Mies vetäisi työliivinkin vielä päälleni. Eihän sitä passaa töitä tehdä ilman asianmukaisia varustuksia.
Saunan kupeesta otin laudan, jonka pelastin kasasta, johon viskeltiin entisen saunan kattotarpeet, kun se oli tulessa. Muuten kasasta poltettiin poltettavat ja kaatopaikalle vietiin loput. Lauta on odottanut pöydäksi pääsyään saunan seunustalla jo kolme kesää, mutta mikäs sillä on ollut odotellessa räystään alla, pahimmalta sateelta suojassa.
Ei muuta kuin mittahommiin ja lautaa katkaisemaan.
Talttaakin tarvittiin.
Jalkaristikot valmiina.
Ja valmis pöytä.
Lautojen päät käsittelen vielä jollakin, että saan ne vähän nätimmin sointumaan pöydän tunnelmaan.
Lyhdynkin olen ostanut puolivuotta sitten valmiiksi juuri tälle pöydälle.
Pöydän pintaa. Lauta on ennen toimittanut savusaunan pärekaton harjalaudan virkaa.
Rakennustöiden päätteksi vetäisin pitkäkseni pöydälle bongaamaan saunakoivussa olevaa lintupönttöä. Sinne on kyllä tehty pesä mutta liikettä en ole pöntön ympärillä nähnyt, enkä nähnyt nytkään.
Harjoittelin ensi viikon vaihdetta varten jolloin on ensimmäinen birdlifen järjestämä pönttöbongaus.
Tässä on yksi ihanuus, jonka olen vihdoinkin saanut pihalleni, ihan luvan kanssa, roudattua.
Viidenneltä luokalta päässeen tyttäreni kuvaamana takaterassimme. Siivosin sisällä ja kannoin joutilaita kasveja ulos jatkopaikkaa odottamaan, Yksivuotias on käynyt tutkimassa tilannetta.
Kesä ja lämmin on ihanaa, mutta tällä hetkellä luonto kaipaa vettä.
Ihan pieni sade ei riitä maata kastelemaan.
Toivottavasti vesisade puhdistaa pian ilmaa.
Siitepölykin laskeutuisi samalla.
Nautitaan kesästä!
