Kun me tuolta Hailuodosta lähdimme, tavoitimme illaksi sateettoman leirintäalueen.
Mutta kun aamulla heräsimme, satoi jo sielläkin.
Lähdimme jatkamaan matkaa ja sade yltyi sellaisiin mittoihin, että vauhti piti hidastaa hyvin vähiin.
Vettä tuli RUNSAASTI!
(puhelimella otettu kuva)
Tuulihaukan poikaset.
Kuvat mieheni ottamia.
On ne niin symppiksiä tuolla pesässään.
Mitähän ne tuumi ihmispaljoudesta ja elämästä ympärillä?
Emo niitä ruokki pesäänsä vilkkaasta ympäristöstä huolimatta.
Ehkä he kuitenkin koki elämänsä turvatuksi.
Kukaan ei tullut häiritsemään liian lähelle heidän pesäänsä.
Ei siellä ihan koko ajan satanut.
Onneksi ei sentäs.
Mutta onneksi satoi sen verran kuin satoi.
Muussa tapauksessa olisi voinut olla vaikea hengittää savipölyä,
jota leijaili ilmassa koko ajan.
----------------------
Tällä viikolla ollaan sitten saatu nauttia lämmöstäkin.
(tietenkin kun työt alkoi)
Mutta on sitä kerennyt iltasellakin istahtaa riippumaton mutkaan ja tassutella avojaloin pihamaalla.
Ihanaa.
Nautitaan lämmöstä joka hetki, silloin kun sitä on!
