keskiviikko 5. elokuuta 2015

Sateesta sateeseen


Kun me tuolta Hailuodosta lähdimme, tavoitimme illaksi sateettoman leirintäalueen.
Mutta kun aamulla heräsimme, satoi jo sielläkin.
Lähdimme jatkamaan matkaa ja sade yltyi sellaisiin mittoihin, että vauhti piti hidastaa hyvin vähiin.

Vettä tuli RUNSAASTI!


(puhelimella otettu kuva)





















Tuulihaukan poikaset. 

Kuvat mieheni ottamia.










On ne niin symppiksiä tuolla pesässään. 
Mitähän ne tuumi ihmispaljoudesta ja elämästä ympärillä?
Emo niitä ruokki pesäänsä vilkkaasta ympäristöstä huolimatta.
Ehkä he kuitenkin koki elämänsä turvatuksi. 
Kukaan ei tullut häiritsemään liian lähelle heidän pesäänsä.

Ei siellä ihan koko ajan satanut.
Onneksi ei sentäs.
Mutta onneksi satoi sen verran kuin satoi.
Muussa tapauksessa olisi voinut olla vaikea hengittää savipölyä, 
jota leijaili ilmassa koko ajan.


----------------------


Tällä viikolla ollaan sitten saatu nauttia lämmöstäkin.
(tietenkin kun työt alkoi)
Mutta on sitä kerennyt iltasellakin istahtaa riippumaton mutkaan ja tassutella avojaloin pihamaalla.
Ihanaa.

Nautitaan lämmöstä joka hetki, silloin kun sitä on!




3 kommenttia:

  1. Olihan se sateista aikaa joo,mutta selvittiin kuitenkin ;) Nuo tuulihaukan poikaset olikin aika erikoinen näky siellä "ihmis-meressä" ;)

    VastaaPoista
  2. Sateessa, nytkin. Koko universumi tuntuu vastustavan meidän takapihan tekoa, loputon sateen jollotus estää tehokkaasti kylvöt..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vain on. Tänä kesänä. Jospa ensi kesä olisi erilainen.
      Sateisesta kesästä huolimatta täällä on niin kuivaa, ettei purosta ole saanut pumpattua kasteluvettä. Meillä ei ole satanut silleen kuin pohojosempana.. Mutta ei täällä silti hellettä ole ollut.

      Poista