Viimeisin viiraus

Esittelen ensimmäisenä viimeisimmän innostukseni. Tai innostus tuli kyllä jo muistaakseni toissa kesänä, jolloin valmistui ensimmäiset betonilehdetkin. Mutta koska innostus ei ole sama kuin toteutus, sai tämäkin odottaa vuoroaan. Tänä kesänä sain sitten aikaiseksi aloittaa takaterassilta polkua saunalle. Eilen asettelin tyttäreni kanssa kahdeksan uutta lehteä ja tein kahdeksan seuraavaa odottamaan pääsyä johdattamaan askeleita saunan lämpöön.  Lehtien väliin kasvaa toivottavasti nurmikko. Tuo toivottavasti tulee väkisten mieleen, kun kaivoin tuota maata ja enempi se hiekkaa ja soraa on kuin multaa, kerrassaan ihme että siinä on tähänkään asti kasvanut minkäänlaista vihreää. Siitä maasta ei ollut lehtien paikalleen tilkitsemiseen, siksi hain hiekkaa avuksi, mutta eikö se nurmikko kasva hiekassakin? Niin haluan uskoa.  Kaunis tuosta polusta tulee. Kyllä sitä pitkin on mukava tepastella ulkosaunan lämpöön.