Viikonloppureissu

Siellä missä meidän sisarukset kokoontuu, ei pelkästään maata laakereilla ja jutella mukavia, vaan myös ulkoillaan, toiset kävellen, toiset juosten, toiset luontoa kuvaten. Kahvakuulajumppa kuului tällä kertaa myös "ohjelmaan". Itse tein sitä lajia ensimmäistä kertaa ja kyllä se siltä tuntuikin. Olin tosi kipeä melkein joka lihaksen kohdalta. Eli jumpata sais muulloinkin kuin sisarusviikonloppuna!

Kahvakuulailua

Lenkkeilyä

Flunssaisena en lähteny hikilenkille, onneksi olin ottanut kameran mukaan, ei tarvinnu sekuntiakaan miettiä, lähdenkö meren rantaan isosiskoni kaveriksi. Lauantaina oli pilvistä ja lunta sateli. Mulla loppu kamerasta akku melkein eka kuvan otettuani, muutaman kuvan sain nappastua niin että lämmitin nyrkissäni akkua joka kuvan välissä, lopussa sekään ei enää auttanut. Meinas tympästä mokoma homma, mutta tyydyin nauttimaan näkemästäni. Eikä sekään hullumpaa ollut. Mulle, sisämaan kasvatille, meri on aivan outo elementti. Ihmettelin kohinaa, joka kuului autosta noustuani, kunnes tajusin että merihän se kohisee. 

Sunnuntana oli aivan eri keli kuin edellisenä päivänä, joten päätimme siskoni kanssa lähteä uudelleen meren rantaan. Mulla oli nyt ladattu akku kamerassa. Ilma oli todella kaunis, aurinko paistoi ja pakkastakin oli muutama aste.

Ihastuin valtavasti kiviin, jotka oli sen näköisesti rantavedessä, kuin ne olisi siihen nosteltu. En tiedä onko nostelijana ollut ihminen vai meri. 

Tässä teille kuvaryöppy noista ihanista lumihuippuisista kivistä.

Olihan se ihana viikonloppu siskojeni ja veljieni kanssa. Lämpimät ajatukset kantaa pitkään.

Maanantai aamuna oli karu herätys töihin klo 5.50. Ihme kyllä ei ole väsyttänytkään mahdottomasti.

Flunssa jatkuu edelleen. Saa nähdä onko tähän haettava kuuri, ennenkuin pääsen tästä eroon.